Me muutettiin viime kesänä vanhaan rintamamiestaloon, johon olen todella rakastunut. Suunniteltiin talon ostoa tai rakentamista ja käytiin uutta, isoa taloa katsomassakin. Mutta nyt kun asutaan täällä, en voi kuvitellakaan asuvani uutuuttaan kiiltävässä modernissa talossa. Tällä meidän talolla on jo tarinansa ja henkensä, ja tämä tuntui KODILTA ensimmäisestä päivästä alkaen.

Näillä säännöillä meillä eletään, tai ainakin yritetään :) Tosin rakas mieheni hiukan kakisteli tuon "Äiti on pomo"-taulun kans, mutta silti naulasi sen seinään :D

Nämä Lihava-Nainen-Joogaa-patsaat raahasin Thaimaasta, vaikka laukut oli muutenki ihan täpösen täynnä. Jätin nämä jo kertaalleen ostamatta, mutta pari viikkoa ne kummitteli mielessä ja pakko ne oli saada!! Nämä muistuttavat mulle, että "kaunis saa olla lihava" Vielä ku saan ruuvattua seinähyllyt paikoilleen ja patsaat löytää oikean paikkansa.

Oon aivan hurahtanu vanhan talon myötä tällasiin vanhanaikasiin tauluihin ja kyltteihin. Nämä kahviplakaatit on kahvinkeittimen vieressä, vähän sokeampikin löytää kahvia meillä Nauru

Tässä Paavon huoneen nurkka, leluja pitkin poikin ja pallomerikin siellä vasemmassa kulmassa näkyy. Tämä on toistaseksi vain leikkihuone, kaikki nukutaan vielä samassa makkarissa. Alla leikkihuoneen uusi verho, joka oli minusta ihanan raikas ja reipas. Tuo pinkki värikään ei ole liiaan pliisu, sopii ihan hyvin pojankin huoneeseen. Vaikka oon kyllä tosi puheessa sitä mieltä, että kaikki värit sopii kaikille eikä ole mitään poikien ja tyttöjen värejä. Samaten ku kaikki leikit sopii kaikille, eikä pojan ole pakko leikkiä autoilla tai tytön nukeilla, jos ei huvita.

 

Tässä nämä tältä erää, en viitsi kuvata koko taloa ja pihapiiriä kerralla. Joskus myöhemmin lisää. Tai sitten ku on jotain uutta nähtävää.